Ongelmanratkaisutaitoja ja ihmisenä kasvamista – tekniikan opinnot antoivat hyvän pohjan alumnien uralle
”Työelämässä tulee väistämättä vastaan tilanteita, joissa täytyy opetella kokonaan uusia taitoja. Tällöin jostain opinnoissa opitusta voi olla yllättävää hyötyä.”
Kiinnostus matematiikkaa ja luonnontieteitä kohtaan sai Lauri Riuttasen, Ville Palen ja Jouni Envallin hakeutumaan tekniikan alalle.
”Päädyin hakemaan elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmaan, koska elektroniikka oli harrastukseni nuorena. Kandidaatin työtä tehdessäni kiinnostuin LED-teknologiasta, ja opinnot keskittyivät puolijohteisiin sekä mikro- ja nanotekniikkaan”, kertoo Ametek Finland Oy:n prosessi-insinööri Lauri Riuttanen.
Ville Pale tiesi jo varhain lukiossa haluavansa opiskella tekniikkaa. ”Kandivaiheessa kvanttimekaniikan peruskurssilla tuli tunne, että tästä haluan oppia lisää. Suuntauduin nanotekniikan ja optiikan pariin, jotka olivat molemmat pääaineitani diplomi-insinööri- ja tohtorintutkinnossa.” Pale työskentelee VTT Memsfabissa Technology Platform Managerin roolissa. Hänen vastuullaan ovat asiakasprojektien hallinnointi sekä piifotoniikkaan liittyvät asiantuntijan työt.
Jouni Envall puolestaan haki opiskelemaan silloiseen Teknilliseen korkeakouluun, koska koulutusala tarjosi kaikkea sitä, mitä hän oli opinnoilta ja työuralta hakemassa.
”Koulutus oli sopivan tuntuinen sekoitus luonnontieteitä, teollisuutta ja tuotantoa sekä rajattomilta tuntuvia mahdollisuuksia pellepelotonmaiseen innovointiin”, kertoo Envall, joka työskentelee Ilmatieteen laitoksen sähköpurjeryhmässä. Hänen päävastuunaan ovat sähköpurjeliean tuotantomenetelmien kehitys sekä sähköpurjeliean piensatelliittihyötykuormat.
Kesätyöt laboratoriossa antoivat opinnoille konkretiaa
Alumnien mielestä opiskelussa oli mielenkiintoisinta vapaus päättää opiskelutahdista ja opintojen suunnasta, sekä uusien asioiden oppiminen ja itsensä haastaminen.
Jouni Envallille käänteentekeviä olivat osa-aika- sekä kesätyöt mittaustekniikan laboratoriossa, jossa hän pääsi heti rakentelemaan ihan oikeita mittausjärjestelmiä. Kesätöistä alkanut rupeama mittaustekniikan laboratoriossa johti hänet väitöskirjan tekoon asti. Työskentely laboratoriossa oli merkittävää myös muulla tavalla:
”Minulle koko opiskeluaikani merkittävin oppimisjakso oli aikani mittaustekniikan laboratoriossa ensin tutkimusapulaisena ja sitten tutkijana ja jatko-opiskelijana. Omin käsin rakennetut mittalaitteistot ja -ohjelmistot toivat tyydyttävän määrän konkretiaa teoriaopintojen luurangon ympärille.”
Alumnit ovat sitä mieltä, että opinnoista on ollut hyötyä työelämässä monella lailla.
”Kokonaisuutena opinnot ovat tarjonneet laajan paketin. Lyhyesti sanoisin, että opinnot antoivat reilusti eväitä erilaisten ongelmien ratkaisuun”, Lauri Riuttanen toteaa.
Myös Ville Pale on samoilla linjoilla: ”Oikeastaan kaikki, mitä opin diplomi-insinööri- ja tohtorivaiheessa, on ollut jollain tavalla hyödyllistä. Luonnollisesti kaikki, mitä opin Micronovan puhdastilassa, on ollut ensiarvoisen tärkeää.”
Jouni Envall kertoo muutaman esimerkin siitä, miten hän on työelämän aikana hyödyntänyt opinnoissa oppimaansa.
”Insinöörin työelämässä tulee kuitenkin vääjäämättä vastaan tilanteita, joissa täytyy opetella kokonaan uusia taitoja. Tällöin jostain opinnoissa opitusta voi olla yllättävää hyötyä. Tarvitsin työssäni fiksusti ohjelmoitua mikrokontrolleria, mutta kun ympäriltä ei löytynyt ketään, jolla olisi tarvittavaa ohjelmointiosaamista, totesin, että on aika kaivaa muistista kaikki se, mitä sinne jäi siitä yhdestä laajasta C-ohjelmoinnin kurssista, jonka suoritin TKK:lla Ahtisaaren presidenttikaudella. Täysin uuden taidon opettelin, kun Aalto-1-satellitin liekahyötykuormaa rakennettiin. Silloin totesin, että on parasta, että opettelen käyttämään CAD-työkalua ja piirrän itse mekaniikkamme”, Envall kertoo.
Alumnit olivat mukana maaliskuussa järjestetyssä Electronics and Nanotechnology -maisterinohjelman tilaisuudessa, jonka rasteilla opiskelijat pääsivät tutustamaan ohjelmaan käytännön töiden avulla.